tiistai 18. heinäkuuta 2017

David Walliams - Gangsterimummi

Benin isoäiti on ihan perusmummi -- vai onko sittenkään? 11-vuotias Ben on ainoa lapsi ja huono lukija, joka haluaa isona putkimieheksi. Pojan vanhemmat taas rakastavat telkkarin tanssiohjelmaa yli kaiken, ja haluaisivat Benistä ammattitanssijan. Benin on pakko vierailla kaalinhajuisen mumminsa luona joka ikinen perjantai, halusi tai ei. Kerran hän löytää mummin keittiöstä keksipurkin, joka on täynnä jalokivikoruja ja timantteja! Vähitellen paljastuu, että Benin isoäiti on nuoruudessaan salaa toiminut kansainvälisenä jalokivivarkaana. Mutta eräät kuuluisat korut häneltä aikoinaan jäivät ryöstämättä, ja nyt Benin kannustuksesta Ison-Britannian kruununjalokivet ovat vaaravyöhykeessä. David Walliams on 2000-luvun oma Roald Dahl! TV:stä tuttu julkkiskirjailija on myyntilistojen kuningas monessa maassa, varsinkin Britanniassa.



Näyttelijä-kirjailija David Walliams onnistuu yhdistämään hervottoman huumorin tärkeisiin teemoihin. Tony Rossin vitsikkäät kuvat kruunaavat lämminhenkisen tarinan, jonka Jaana Kapari-Jatta on taitavasti suomentanut.*


Walliams on onnistunut kirjoittamaan kirjan, joka koukuttaa. Tunnustan, etten itse ole aivan hänen käyttämänsä huumorintyylin suurimpia ystäviä, mutta siitä huolimatta huomasin lähestulkoon ahmivani kirjaa. Teksti etenee hyvin ja sujuvasti, sen kieli on hauskaa luettavaa ja hahmot enempi tai vähempi hupaisia ja sympaattisia omine erikoisuuksineen. Lukija saa nauraa ja ihmetellä. Lisäksi lukiessa oppii monia mielenkiintoisia tietoja ja tarjolla on myös hauska kuvitus elävöittämässä tarinaa.
Kirjassa käsitellään monia tärkeitä asioita. Niin ihmissuhteita ja niiden hankaluuksia - vanhemmat, lapset ja isovanhemmat. Odotuksien täyttämistä ja haaveita. Sekä vielä vähän hankalampia ja synkempiäkin aiheita.

Minua kirja kosketti todella, koska se toi Benin mummin kautta mieleen vuosi sitten kuolleen pappani, jota ikävöin vieläkin. En ole varma, totunko koskaan täysin siihen, ettei häntä enää ole. Onneksi olen oppinut jo jotenkin elämään ikävän kanssa.

Huomasin välillä hymähtäväni ääneen, sillä jotkin Benin tuntemukset sopivat lähes täysin yksiin omieni kanssa. Enää en pidä isovanhempiani tylsinä. Päinvastoin. He ovat ihmisiä, joilta minulla on paljon opittavaa. Omat isovanhempani ovat nähneet Suomen sota-ajan Talvisodan aikaan. Itseasiassa mummuni on lähtöisin Karjalan siitä osasta, jonka Suomi hävisi Venäjälle.

Jokaisessa David Walliamsin kirjassa on jokin tärkeä sanoma lapsille. Se on kuitenkin piilotettu niin hienosti tarinaan, ettei Walliams millään tavoin saarnaa tai heristä sormea, päinvastoin. Hänen luomansa tarinat ovat täynnä huumoria ja oivallista kerrontaa, että varmasti lapset niistä nauttivat. Niin nauttii aikuinenkin, enkä varmasti ole ainoa.
   Gangsterimummissakin on sanoma. Ben ei varmasti ole ainoa lapsi, jonka mielestä isovanhemmat ovat hiukan tylsiä. Tuo on valitettavaa, mutta ihan totta. Minua on siunattu ihanilla isovanhemmilla, joita varsinkin nyt vanhempana arvostan todella paljon - ehkä en lapsena näin paljoa arvostanut, valitettavasti. Walliams pukee tarinan muotoon tärkeän asian: sen miten mummit ja ukit voivat olla ihan mahtavia tyyppejä kun heihin vaan malttaa kunnolla tutustua. Antaa heille mahdollisuuden, kuuntlee heidän tarinoitaan, tutustuu heihin. He ovat varmasti yhtä mahtavia kuin Benin gangsterimummi!

Gangsterimummi on lastenkirjallisuutta parhaimmillaan. Se on todella hauska, hyvä tarina, jossa Tony Rossin kuvitus tukee Walliamsin tarinaa todella hienosti. Kirja naurattaa, mutta toivottavasti saa myös lapset ajattelemaan. Ajattelemaan, olisiko se vähän tylsältä tuntuva mummi tai pappa sittenkin ihan mahtava tyyppi kun häneen malttaa tutustua.



Teos: Gangsterimummi
Kirjailija: David Walliams
Suomentaja: Jaana Kapari-Jatta
Kuvitus: Tony Ross
Sivuja: 272
Julkaisuajankohta: 2016
Kustaja: Otava
Mistä minulle: Elisa Kirja, e-kirja
Suosittelenko, ekenelle: Kirja sopii kaikenikäisille, erityisesti alakouluikäisistä ylöspäin
Arvosana: 5

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...